Högsåra – oiva retkisaari keisarillisella historialla

Jos etsit helposti saavutettavaa saaristokohdetta, on Högsåra täydellinen valinta. Paitsi että sinne on helppo päästä, on siellä myös viehättävä saaristolaiskylä, jolla on kiehtova historia. Mikä tärkeintä, Högsårassa on erinomainen leirintäalue. 

Högsåran kylä

Högsårassa on paljon nähtävää ja koettavaa, siellä on kahviloita, uimarantoja, vuokrasaunoja ja mainio luotsimuseo.

Saarella on ollut asutusta 1400-luvulta lähtien. Nykyään Högsårassa on noin 50 ympärivuotista asukasta. 1700-luvulla Högsåra oli yksi Suomen suurimmista luotsiasemista. Tähän päivään asti suurin osa saaren tiloista on vanhoja luotsitiloja, jotka ovat kuuluneet samoille perheille vuosisatojen ajan.

Maatilat on rakennettu idyllisen kylämaiseman muodostavan lahden ympärille. Saarella on helppo liikkua sen viehättävillä kyläteillä. Tuntuu kuin olisi astunut ajassa taaksepäin vanhaan maalaiskylään.

Toukokuun lopulla – kesäkuun alussa tienpielet ovat valtoimenaan kukkivista sireeneistä. Ihana aika vierailla saaressa, tuoksu on hurmaava!

Paikalliset kehottavat olemaan ottamatta autoa mukaan saarelle. Etäisyydet ovat lyhyitä ja hei, mikä kiire saarella olisikaan!

Sandvikenin telttailualue

Telttailualue on noin 2,3 km:n päässä lauttasatamasta, saaren länsipuolella Sandviken-nimisen lahden luona.

Sinne on helppo kävellä kyläteitä pitkin, mutta sinne on myös mahdollista ajaa. Leirintäalueen vieressä on parkkipaikka. Huomaa, että autoa ei kannata viedä saarelle varsinkaan kesän huippusesonkina.

Högsåran kartta

Leirintäpaikka

Kuten nimestä voi päätellä, telttailualue on käytännössä hiekkarannalla ja koko maaperä on hiekkapohjaista. Alueella on runsaasti telttapaikkoja ja myös riippumattoiluun sopivia puita.

Olen usein ollut Högsårassa riippumattoilemassa, rakastan, kun näen meren riippumatosta käsin. Rantaan on myös helppo tulla kajakilla.

Alueella on palokuoppa, pöytä, wc ja puuvaja, joka on yleensä täynnä polttopuita. 

Lahti aukeaa länteen päin ja sillä on ainakin minulle suuri merkitys. Rakastan nimittäin auringonlaskuja ja täällä niitä pystyy katselemaan riippumatosta (tai teltasta) käsin. Hyvällä säällä näkee upeita auringonlaskuja, kuten alla olevissa kuvissa. Molemmat niistä on otettu varhain keväällä.

Yksi saaren tuulimyllyistä sijaitsee leirintäalueen lähellä. Sen tasainen humina kuuluu alueella, mutta se ei ole mielestäni häiritsevä ääni.

Tekemistä

Vieraile kahviloissa

Suositussa Farmor’s Caféssa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä. Kävijöitä on niin paljon, että kahvila on ottanut käyttöön pöytävarausjärjestelmän. Varaus onkin hyvä tehdä etukäteen, erityisesti heinäkuussa.

Kahvila on vanhassa rakennuksessa, isoäidin talossa, ja siellä tarjoillaan toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia ja silmiähiveleviä ruoka-annoksia. Koko pihamaa on idyllinen ja täällä viihtyy vain istuskelemassa ja imemässä ilmapiiriä sisäänsä. Pihalla on leluja lapsille.

Toinen kahvila, Rumpan Bar, sijaitsee kylälahden rannassa, se on oikeastaa kokonaan laiturille rakennettu. Kahvilassa on merellinen tunnelma ja lapset viihtyvät viereisellä uimarannalla, miksei aikuisetkin.

Rumpan Barin vierestä lähtee polku vanhalle luotsituvalle, jolta aukeaa hieno näkymä Jungfrusundiin.

Tutustu saaren historiaan Jungfrusund-museossa

Museossa esitellään kylän historiaa ottaen huomioon Högsran strategisen sijainnin Saaristomerellä sotien ja rauhan aikana. Museossa kerrotaan luotsauksesta, merimerkkien tekemisestä, keisarillisista vierailuista, täysihoitolan toiminnasta ja erilaisista erikoisteemoista.

Serafina Lindbladille, joka tunnetaan nimellä Kejsar-Fina, kuuluneet pieni rantamaja ja soutuvene ovat nähtävillä aivan museon vieressä

Tutustu tuulimyllyihin

Högsåraan pystytettiin vuonna 2007 kolme tuulivoimalaa, jotka tuottavat energiaa ensisijaisesti Högsåralle, sekä läheisille Kasnäsille ja Taalintehtaille. Turbiinit on nimetty kylän kolmen työhevosen mukaan: Ilo, Frej ja Flora.

Tuuliturbiinit on sijoitettu korkealle kalliolle nimeltä Blockberget. Talvisodan aikana Suomen Naisapusäätiön vapaaehtoiset tarkkailivat noilla kallioilla venäläisiä pommikoneita, jotka olivat matkalla Turkuun.

Kiehtova keisarillinen historia

Saaren pohjoispuolella sijaitseva lahti on nimeltään Kejsarhamnen, Keisarin satama. Siihen on syynsä.

Vuoden 1808-09 sodan jälkeen Suomi alistettiin Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskuntana. Tämä suhde kesti vuoden 1917 Venäjän vallankumoukseen asti, jolloin Suomi itsenäistyi.

Suuriruhtinaskuntakaudella Venäjän keisarilliset perheet oleskelivat Suomessa useita kertoja pitkiä aikoja. Aika ajoin keisarit lähtivät pitkille matkoille Suomeen aluksensa s/s Tsarevna kanssa. 

Keisaripari Aleksanteri III ja Maria Feodorovna vierailivat Suomen saaristossa vuodesta 1884 lähtien joka kesä lukuun ottamatta vuotta 1892. He purjehtivat pitkin Etelä-Suomen rannikkoa aina Ahvenanmaalle saakka.

Vuonna 1885 keisarin perhe vieraili ensimmäistä kertaa Högsårassa. He vierailivat Högsårassa yhteensä 14 kertaa yhdeksän kesän aikana.  Matkaseurueeseen kuului noin 500 henkilöä, sekä miehistöä että palvelijoita.

Arki keisarin kanssa

Keisarillisten vierailujen aikana paikallinen väestö käytti tilaisuutta hyväkseen ja tarjosi tuotteitaan venäläisille. Ihmiset ajoivat Tsarevnan viereen veneillään ja antoivat kalaa, marjoja, maitoa jne alukselle. Lapset keräsivät keisarinnan lempikukkia, ruiskukkia.

Keisarin perhe lähti kävelemään kylään ja tarinoiden mukaan he kävivät myös Högsåran asukkaiden luona heidän kodeissaan.

Kejsar-finasta tuli keisarinna Maria Feodorovnan henkilökohtainen ystävä. Maria Feodorovna oli alun perin tanskalainen, joten hän ymmärsi ruotsia ja näin naiset pystyivät kommunikoimaan.

Aleksanteri III piti yksinkertaisuudesta. Hän pysytteli erossa juhlista ja etiketistä. Hän oli innokas kalastaja ja musiikin rakastaja. Ehkä se selittää hänen mieltymyksensä Högsåraan. Hän oli luvannut, ettei Venäjä joutuisi sotaan hänen valtakaudellaan, ja näin myös tapahtui.

Venäläiset tutustuttivat kyläläiset polkupyörään

Venäläiset käyttivät lahtea myös taistelulaivojensa ankkuripaikkana. Pienellä lahdella olevilla aluksilla saattoi olla samanaikaisesti 1000 miestä. Nämä joskus pitkätkin vierailut ovat Suomen historiassa täysin tuntemattomia. Syy on se, että operaatiolla oli peitenimi ”Tudérssund”, joka ei liittynyt Högsraan.

Venäläiset toivat ensimmäisinä polkupyöriä saarella ja hämmästyttivät paikallisia nopealla etenemisellään kylän teitä pitkin. Venäläiset kutsuivat usein seikkailunhaluisia pikkupoikia mukaan ajelemaan. Nämä ajelut jäivät heidän mieleensä ikuisiksi ajoiksi.

Nuorten merijalkaväen sotilaiden sanottiin olleen aina iloisia ja ystävällisiä. Kun nyt vierailee Keisarinlahden rauhallisella hiekkarannalla, on vaikeaa, joskin kiehtovaa, kuvitella sitä hälinää, joka siellä on ollut noiden keisarillisten vierailujen aikana.

Nykyään Kejsarhamnissa on vierasvenesatama vuokrasaunoineen ja pieni kioski. Lahdelta löytyy Jungfrusundin museo sekä Finan kalastusmaja.

Tarinan lähde:  högsåra.eu

Kejsar-Finan tarina

Helena Serafina (Fina) Lindblad (12. joulukuuta 1834 – 1. syyskuuta 1925) oli naimaton nainen, joka eli koko elämänsä Högsrassa pienessä mökissä lähellä Ramsvikiä, keisarinlahden vieressä ja sai elantonsa kalastuksesta.

Hän sai mainetta ystävystyessään Venäjän keisari Aleksanteri III:n, keisarinna Maria Feodorovnan ja perheen lasten kanssa. Miten tuo ystävystyminen oikein tapahtui?

No, eräänä päivänä keisari oli kävelemässä rannalla siviilivaatteissa ja Serafina, tietämättömänä kuka hän oli, komensi hänet auttamaan nostamaan raskaan kalasumpun vedestä.

Serafina huomasi virheensä ja pelkäsi keisarin rankaisevan häntä tästä epäkunnioituksesta.  Keisari kuitenkin kutsui Serafinan myöhemmin nauttimaan ruokaa ja herkkuja keisarillisen aluksen salonkiin.

Tämän tapahtuman jälkeen Serafina sai lempinimen Kejsar-Fina (tarkoittaa keisari-Finaa).  Högsran suullisen perinteen mukaan tämä tapahtuma oli vasta alkusoittoa läheisemmälle tuttavuudelle keisarin, hänen miehistönsä ja Finan välillä.

Fina toimitti kalaa keisarilliselle kaleerikunnalle, antoi neuvoja parhaista kalastuspaikoista, sai pieniä lahjoja keisarinnalta ja sai joulukortteja keisariperheeltä. 

Tarinan lähde:  högsåra.eu

Miten Högsåraan pääsee?

Yhteysalussatama: Svartnäs, Kemiönsaari
Reitti: Högsåran reitti
Matka-aika: 10 minuuttia
Turku-Svartnäs autolla: noin 1 tunti 15 minuuttia – 1,5 tuntia
Linja-autoyhteys: kyllä
Pysäköinti: kyllä
Odotushuone ja wc: ei

Aikataulut

Svartnäs-Högsåra -lautta
Turku-Kasnäs linja-auto

Lue allla olevasta postauksesta ohjeet lauttojen käyttöön

Lautta

Högsåran lautta on merkitty violetilla alla olevaan arttaan. Lauttaa ei tarvitse varata.

Linja-autoyhteys

Majoitus

Telttailu
Villa Cecilia
By Villan (varaukset: Lotta(at)byvillan.net)

Muita saariston telttailupaikkoja: